|
Huomioita Vinkkejä ja muita kerättyjä huomioita, joita matkaesitteet ja kohteiden nettisivut eivät ehkä kerro: Lennot ja kentät Hyvät paikat. Emme käyttäneet matkan järjestämiseen matkatoimistoa, vaan ostimme matkanvälittäjän (Travellink.fi) kautta lennot + hotelli -paketin. Saimme pitkille lennoille Pariisi-Mauritius-Pariisi sen erityisemmin pyytämättä ihmeen hyvät paikat: menomatkalla oltiin varauloskäynnin kohdalla eli ei penkkejä edessä, paluumatkalla taas oltiin rivin viimeisinä eli ei penkkejä takana. Jos siis voit matkaa varatessasi vaikuttaa pitkien lentojen istuinpaikkoihisi, pyydä näitä erikoispaikkoja. Charles De Gaulle. Jos lento menee Pariisin Charles De Gaullen kautta, voi varautua pitkään kävelymatkaan terminaalista toiseen ja oudon sekavaan turvatarkastukseen. Muutenkin kaikki elintärkeä ja vähintään yksi vaatekerta kannattaa pakata käsimatkatavaroihin, sillä De Gaullen kenttä on kuuluisa matkatavaroiden hukkaamisestaan, eikä ole kiva lähteä heti metsästämään kaupoista sopivia uikkareita tai sandaaleja. Nesteiden pakkaamista litran pussiin ei ilmeisesti valvota muualla kuin Hki-Vantaalla, sillä kukaan ei ottanut esille minigrip-pussejaan Pariisissa eikä Mauritiuksella. Air Mauritius. Saaren oman lentoyhtiön ateriat olivat yllättävän hyviä viineistä puhumattakaan, ja jokaisella oli Tempo-luokassakin (turistiluokka) oma henkilökohtainen näyttö, josta sai seurata matkantekoa tai katsoa muuta ohjelmaa. Niskatuissa oli rallimallin sivutuet päälle, joten nukkuminen onnistui ilman pään retkahteluja sivuille. Penkit sen sijaan olivat käsittämättömiä luiskia, joista olisi hereilläkin valunut lattialle ilman turvavyötä. Saatavat pienet tyynyt kannattaa siis laittaa reisien alle tueksi, muuten takapuoli puutuu alta aikayksikön. Sir Seewoosagur Ramgoolam International airport /
SSR Plaisance. Lennolla kannattaa harrastaa kerrospukeutumista tai ainakin pakata kevyempi vaatetus käsimatkatavaroihin, sillä heti koneesta ulostauduttua iskee tropiikki-ilmasto: armoton kosteus, kuumuus ja hapenpuute. Passintarkastusjonossa ilmastoimattomassa hallissa voi vierähtää puolikin tuntia, joten jo sitä ennen kannattaa käydä vaihtamassa koneen tai kentän vessassa vaatteet. Murreja eli rupioita kannattaa nostaa heti terminaalin ulkopuolisesta automaatista sen verran (5000-8000MUR), ettei tarvitse heti seuraavana päivänä etsiä automaattia. Yleisimmät luottokortitkin käyvät joissain paikoissa, mutta käteinen on kätevämpää. Taksikuskit tulevat heti houkuttelemaan turisteja kyytiinsä, jolloin hinta pitää tingata mahdollisimman alas eikä maksaa euroilla, vaikka kuskit niitä ottaisivatkin mielellään. Lentokentältä maan pohjoisimpaan nurkkaan pääsee 1200-1600 rupialla (30-40€), kun vain jaksaa tinkiä. Ihmiset ja turisteihin suhtautuminen Käytös. Paikalliset olivat ystävällisiä, vaikka välillä turistit saivatkin tuijotusta osakseen. Esimerkiksi paljaat olkapäät naisilla ja shortsit miehillä eivät sovi joka paikkaan ja tilaisuuteen, vaikka kuinka kuuma olisikin. Välimeren kansojen miesten lipevää käytöstä ei Mauritiuksella ollut, ja taksitkin tööttäilivät vain saadakseen kyytiläisiä. Kielet. Vaikka englanti on maan virallinen kieli, harvan kanssa sillä sai aikaan kunnollista keskustelua. Puhumalla ranskaa olisi myös takuulla saanut hieman parempaa kohtelua kaupoissa ja parempia hintoja tinkiessä. Turvallisuus. Yleisesti ottaen turvallisuus Mauritiuksella on hyvä. Poliiseja on vaikka muille jakaa, sillä maan "armeijasta" ei muita valmistukaan. Myös rikosten rangaistukset ovat sen verran kovia, ettei varkaaksi ryhtyminen kannata. Pimeän tultua paikalliset pysyivät kodeissaan ja kaduillakin oli rauhallista ja turvallista kävellä. Silti laukustaan kannattaa pitää kiinni turistipaikoissa, ruuhkabusseissa ja kaupunkien ihmisvilinässä. Älä ota sitä vakavasti. Rento elämäntapa näkyy mm. paikallisten olemuksissa. He tietävät auringon paistavan huomennakin, joten mihinkään ei ole kiire. Ihmiset kulkevat kaduilla verkkaisasti kävellen ja kenkiään laahustaen, meidän teoriamme mukaan se johtuu jo lapsena alkaneesta varvassandaalien käytöstä. Busseilla ei ole aikatauluja eikä takseilla taksamittareita. Ajatustenlukijat. Liekö mauritiuslaisilla jokin kuudes aisti (tai ne osaavat salaa suomea), sillä monesti tuntui siltä, kuin joku olisi lukenut ajatuksia. Taksissa kuski alkoi useamman kerran selittämään yhtäkkiä juuri siitä asiasta, mitä ajateltiin, ja osallistui välillä suomenkieliseen keskusteluun, kuin olisi ymmärtänyt mitä puhuttiin. Samoin lentokoneessa, ravintoloissa ja kaupoissa, kun keskenämme huomauttelimme joistain asioista suomeksi (esim. ”Sulkisi joku nyt tuon vessan oven”, ”Avaisivat nyt edes ikkunan” ja ”Kertois nyt kapteeni paljonko siellä perillä on lämmintä”), kuin taikaiskusta toiveet toteutuivat. Laskin sanoneeni tämän ajatustenluvun takia ”Pelottavaa” ainakin 7 kertaa, ja ehkä pahin/paras oli se, kun yritin paluumatkalla lentokoneessa kuvata nousevaa aurinkoa, mutten oikein voinut, koska koneen sisävalaistus heijastui ikkunalasiin. Muistan sanoneeni ääneen että ”Sammuttaisipa joku nyt valot”, johon Okko vielä kommentoi: ”Ei ne nyt enää kun on jo aamu”. Parin minuutin päästä koneen kaikki sisävalot yhtäkkiä sammuivat 30 sekunniksi, ja sain napattua auringonnoususta hyvän kuvan. Pelottavaa. Sää ja ilmasto Aurinko. Mollukka nousi aamukuudelta ja laski iltakuuden jälkeen, jolloin pimeys tuli viidessä minuutissa. Aurinko laskee länteen, eli jos haaveilee nauttivansa auringonlaskusta sateenvarjodrinkki kädessä, kannattaa varmistaa hotellin parvekkeen/terassin suunta. Päivisin auringon kanssa saa olla varovainen, sillä älytön ilmankosteus ja kova tuuli hämäävät lämpötilaa arvioidessa. Pistävä porotus alkaa tuntua heti, kun menee tuulettomaan paikkaan. Suojakertoimia saa olla rasvassa vaikka 30, ja silti iho alkaa punottaa. UV-indeksi voi pahimmillaan olla miltei tuplasti Suomen maksimi, joten auringossa ei kannata kylpeä ylettömästi. Varjossakin voi tottumattoman valkonaaman nahka kärähtää, ja varsinkin niska, otsa sekä tukan jakaus ovat otollisia punotuskohteita. Sateet. Saarella 15 sekunnin sadekuuro voi yllättää pienestäkin pilvenhattarasta. Se vain virkistää, mutta pimeän tullessa saattaa tulla myös iltasateet. Monena iltana tasan klo 18:30 pimenevä tähtitaivas katosi ja alkoi sataa. Yleensä oltiin juuri silloin matkalla ravintolaan ja kastuttiin aika lahjakkaasti. Paikalliset käyttivät värikkäitä sateenvarjoja myös auringon torjumiseen, joten sellainen on hyvä varata mukaan tai ostaa paikan päältä. Tuulet. Idästä ja kaakosta tuulee AINA. Toisaalta tuuli oli kosteantukalassa kuumuudessa ihana, mutta välillä se kuitenkin oli sen verran voimakas, että tukka meinasi lähteä päästä. Hotellia valitessa kannattaa siis muistaa, että saaren länsirannalla olevat rannat ovat tuulelta paremmin suojattuja. Syklonit. Intian valtamerellä muodostuu marras-maaliskuussa runsaasti voimakkaita matalapaineita, jotka voivat kasvaa laajoiksi pyörremyrskyiksi eli sykloneiksi. Meidän matkaamme ennen seurasimme, kuinka sykloni Jokwe siirtyi Madagaskarin toiselle puolelle. Juuri ennen lähtöämme keskemmällä valtamerta syntyi toinen sykloni Kamba, jonka ennustettu rata onneksi piti paikkansa, eikä se tullut Mauritiukselle asti. Kohdalle sattuessaan sykloni aiheuttaa ulkonaliikkumiskiellon ja tekee tuhoa rakennuksille ja puille. Vaikka juuri myrskyn keskus ei saarta ylittäisikään, laaja matalapaine voi tuoda paksun pilvikerroksen ja rankkasateita jopa viikoksi. Netistä löytyy useitakin satelliittiseurantasivuja, joilta tilannetta voi ennen matkaa seurata.
Liikenne Kontrolloitu kaaos. Mauritiuslaiset saavat ajokorttinsa 18-vuotiaina. Ajo-opetuksen ohjeet ja liikennesäännöt tosin tuntuvat unohtuneen saman tien. Liikenne oli mielipuolista ja kaoottista, mutta kuitenkin jollain tavalla myös kontrolloitua ja järjestäytynyttä. Täysin normaaliin autoiluun kuuluvat mm. jatkuva tööttäily ”minä tulen täältä nyt” -merkkinä (vastaantuleville ja ohitettaville kanssa-autoilijoille, mopoilijoille, jalankulkijoille, koirille…), hullu kiihdytys ja viime hetken jarrutus, kaistan vaihto keskellä risteystä tai ympyrää ilman vilkkua, ”hitaammat väistäkööt” -mentaliteetti sekä autojen, mopoilijoiden ja jalankulkijoiden ohittelu 20 sentin päästä. Tuunattuja autoja näkyi jatkuvasti, ja niiden sekä bussien kaahailu ja varsinkin desibelit muistuttivat välillä lentokonetta. Luota kuskiin. Myönnettävä kuitenkin on, että paikalliset tiedostavat sentilleen oman autonsa ulottuvuudet sekä jarrutusominaisuudet. Esimerkiksi 30 vuotta autoilleen taksikuljettajamme täytyi olla hyvä kuski, kun ei törmätty mihinkään eikä tapettu ketään niiden muutaman reissun aikana. Kannattaa siis muistaa, että vaikka kuski ei turvavyötä yleensä käytäkään, matkaajilla vyöt on ehdottomasti oltava kiinni oman turvallisuuden takia. Jalankulkijan vaarat. Jalankulkuteitä löytyy vain suurimmista kylistä ja kaupungeista. Hotelleilta lähtiessä joutuu yleensä kulkemaan pienempien teiden laitoja, mikä varsinkin illan tullen on hieman pelottavaa. Autot eivät jalankulkijoita juuri väistä, joten teillä kannattaa kävellä siten, että näkee vastaantulevat autot, ja väistää niitä suosiolla pientareelle. Tukevat ja hyvät kävelykengät ovat siis tarpeen, korkokengät voi jättää kotiin. Fiksu turisti ottaa kotoaan mukaan halvan henkivakuutuksen eli heijastimen; sen autoilijat takuulla huomaavat ja saattavat jopa hieman väistää tai hidastaa vauhtiaan. Tienlaidassa kävellessä kannattaa muistaa myös ylhäältä uhkaava vaara: tien vierellä pihoissa kasvaa isoja kookospalmuja, eivätkä niiden suuret ja kovat pähkinät katso ennen putoamistaan, onko alla auto tai ihmisen pää. Taksikuskit. Taksit metsästävät turisteja kaduilta, joten parhaiten kyydin saa menemällä seisoskelemaan tai kävelemään tien laitaan. Hinta on kysyttävä ja tingattava etukäteen. Moni kuski tarjoaa palvelujaan myös pidemmille retkille, ja taksi onkin kätevin tapa tutustua saaren nähtävyyksiin. Jälleen kerran hinta on sovittava etukäteen. Kannattaa myös metsästää pidemmille retkille ilmastoitu taksi, sillä muuten saa istua monta tuntia hullussa vedossa, kun kaikki ikkunat ovat auki. Ruokailu Juomatarjonta. Saaren asukkaat juovat itse vesijohtovettä, mutta turisteille suositellaan pullotetun veden juomista. Paikallinen Phoenix-olut oli halpaa sekä kaupassa että ravintolassa. Ei-oluenjuojille vaihtoehtona oli joko vodkapohjainen sitruunasekoitus Smirnoff Ice, hieman kalliimpi siideri tai jokin paikallinen pitkä tropiikkidrinkki. Rommia saarella tuotetaan paljon, ja sitä voi tuoda ainakin tuliaisiksi kotiin. Varsinkin punaviinivalikoima oli ruokakaupoissa laaja ja pullojen hinnat lähtivät 170 rupiasta ylöspäin (n. 4€). Luonto Luontokohteet. Luonnon tarjoamia nähtävyyksiä saarella on monia, ja kuten taksikuskikin sanoi: luonto on aina auki. Lounaisosan vuoristokierroksella näkee upeita, miltei sademetsämäisiä maisemia, sekä useita vesiputouksia, joista vaikuttavin on Chamarelissa. Samalta alueelta löytyy myös 7 Coloured Earth, jonka rajatulla hiekka-alueella on esillä erikoinen maisema erivärisine hiekkakerrostumineen. Caselan lintupuistossa voisi viettää iltapäivää lintuja kuunnellen ja aurinkoa ottaen, kun taas Le Vanillen krokotiilipuistossa on kaiken kokoisten liskojen lisäksi paljon muutakin katsottavaa, mm. hupaisat apinat, lentävät koirat, maakilpikonnapuisto, jossa voit vaikka ruokkia tai taputella jättikonnia, ja hyönteisnäyttely, johon on kerätty kaiken maailman perhoset, koppiaiset, hämähäkit yms. Linnut. Paikallisesta villieläimistöstä tutuimmiksi tulivat linnut ja niiden luritukset. Valoisan aikaan äänessä olivat varpuset ja pienet kesyt seeprakyyhkyt, joiden purputus kuulosti siltä, kuin ne olisivat kukertaneet toisilleen ”barrrbapapa”. Mustia keltamaskisia ja -jalkaisia rastasmaisia pihamainoja pyöri nurmikolla, ja palmuista erottui hyvin siellä istuvat kirkkaanpunaiset pienet madagaskarinkutojat. Rohkeat tikkamaiset punaposkibulbulit taas kärkkyivät usein aamiaispöytiä varpusten kanssa. Vaaralliset eläimet. Mauritiuksella ei ole myrkyllisiä eläimiä eikä suurpetoja, joten kaulapannoilla varustetut kulkukoirat saivat käppäillä metsissä ja kaduilla ihan rauhassa. Hyttysiäkään pohjoisen tuulisilla rannoilla ei ollut, eikä niitä näkynyt etelän vuoristossakaan tähän aikaan vuodesta. Torakoihin ja minimauriaisiin tosin tutustuttiin sisätiloissa. Meressä vaanii suurimmat vaarat: jalkansa voi satuttaa merisiilin päälle astuessaan ja koralliriutoilla saattaa törmätä hyvin naamioituvaan myrkylliseen kivikalaan. Loman pituus |
|
|
