EtusivulleMinä itseNajatuksiaRodustaniGalleriaOmistajaniPalaute
14.8.07 - Teinituhmuri

Olipas kivaa kun ihmiseni olivat kanssani kotona piiiitkän aikaa, mutta nyt ne taas lähtevät muualle päivisin ja saan ottaa kauneusunia sekä tehdä tuhojani... Olen nimittäin löytänyt uuden lempipaikan keittiöstä, ja se vähän houkutteli pahoille teille, vaikka näin teini-ikäiseksi käyttäydynkin mielestäni hyvin.

Ennen tykkäsin kyttäillä korkeasta puustani ihmisten aamutouhuja, mutta ihmisten ollessa lomalla ja viipyessä normaalia pidempään aamupalapöydässä, minulle tuli pakottava tarve päästä touhuun mukaan ja hypin ruokapöydälle verhon taakse katsomaan ikkunasta ulos. Isäntä ei vissiin oikein tykännyt kun upeat pitkät häntäkarvani meinasivat kastautua aamukahvikuppiin, joten jouduin aina välittömästi takaisin lattialle. Nyt sitten päätin säästää ikkunastatuijottelun ihmisten poissaoloaikaan, silloin ainakaan kukaan ei tule minua sieltä hätistelemään.

Sen sijaan kiva ja luvallinen paikka aamupalatapahtuman katseluun löytyi keittiön aputasolta, jossa nykyään makoilen ihmisten lehtien päällä. Samaisella tasolla oli eiliseen asti myös ihanan pehmeää valkoista repimispaperia iso pystyssäseisova rulla, jota jo muutamana päivänä katselin siihen malliin, että se vielä saa kyytiä... Eilen siinä venytellessäni sitten ihan vaan vahingossa etutassuni sattui osumaan rullasta kutsuvasti heiluvaan kulmaan, eikä aikaakaan, kun koko iso rulla oli pitkin pituuttaan siinä ja olin nyhtänyt siitä ainakin näääääin monta arkkia irti ja koristellut sekä arkit että loppurullan päädyt kauniin riekaleisiksi.

Kun ihmiseni tulivat kotiin, yritin hämätä niitä, etteivät ne huomaisi jälkiäni. Kovaäänisesti yritin saada niitä pysymään eteisessä, tein kuperkeikkoja niiden varpaiden päälle ja kiehnäsin ja pompin niiden käsiä vasten, mutta tottakai ne sitten huomasivat tekoseni. Emäntä piti pahaenteistä matalaäänistä marmatusta, kun se keräili pieniä ja isompiakin valkoisia riekaleita pöydältä ja lattialta, mutta olen kuitenkin niin hurmaava, että selvisin "vahingosta" kuin kissa veräjästä.

Emäntä laittoi lopun rullasta minulta piiloon, mutta jos en sitä löydä, saattaa olla, että seuraava uhrini on sitten vessassa oleva hieman pienempi rulla, jonka olen vielä tähän mennessä jättänyt rauhaan...



<< Takaisin Najatuksiini