Kotipihallakin oli jo kiva eilen käppäillä, kun oli paljon vihreää ruohoa mitä haistella. Oli kiva seurata, kun isäntä huhki sellaisen ihmeellisen tangon kanssa ja heitteli sillä keltaisia kukkia. Sen tangon päässä oli kuin isot hampaat, ja isäntä tunki sen pään maahan, nojasi ja sitten lensi keltainen kukkapuska! Sitä se koko illan teki, se oli sen mielestä niin hauskaa touhua.

Minusta oli hauskempaa mennä sisälle ja leikkiä emännän kanssa kuurupiiloa. Juuri kun olin taas löytänyt emännän ja se leikitti minua eteismaton hapsuilla, se jostain ihmeen syystä tajusi katsoa sen maton alle, missä oli piilossa pieni yllätys... emäntä huomasi sen eikä meinannut ensin tajuta mikä se oli, mutta älysihän se lopulta, että se oli minun hammas! Pieni ontto kulmahampaani oli joskus leikin tiimellyksessä tai pesupuuhissa pudonnut suustani ja sinne se maton alle oli sitten jotenkin joutunut. Emäntä tarkisti että minulla oli kaikki kulmahampaat tallella eikä enää antanutkaan sitä minun suuhuni vaan otti sen talteen. Jotain maitohampaasta puhuivat mutta enhän minä mitään maitoa ole saanut kuin viimeksi Sissi-emoltani!

Kyllähän noita hampaita on kutittanutkin aina välillä, on ollut kiva järsiä kaikkea mahdollista aina ihmisvarpaista leluihin. Olen varmaan niellyt niitä irronneita hampaitanikin joskus mutta olipas emäntä nokkela ja nopea kun löysi tuon yhden karkulaisen ennen minua! No, pitäköön hampaan, ne maitohampaathan vissiin ovatkin ihan lällyjä pentujen juttuja... Minullepa kasvaakin nyt sellaiset hienot isot pedon hampaat niinkuin valokaapissa välillä näkyvillä isoilla keltaisilla raidallisilla ja pilkullisilla kissoilla on, ja sellaisilla hampailla sitten pääsen jo minäkin repimään keltakukkapuskia pihalta isännän kanssa!


<< Takaisin Najatuksiini